Leo has left the building

Mutta ennen lähtöään Leo vieraili tietysti studiossa:) Pitkästä aikaa saatiin siis Leostakin kivoja kuvia – ja treenattiin pöydällä olemista. Hieman pöksyt väpättivät pöydällä, mutta eiköhän siihen pian totuta ja päästä mukaan kesän sertijahtiin:) Meno oli hyvin legomaista – pallo oli paras!

Leon karva on mitä helppohoitoisin – muutama rintakarva kasvaa ylimääräistä ja vatsanaluskarvoja pari nypittäväksi. Muuten herran on tuollainen ‘Swift American’-tyylinen gigolo:)

Kiitos Leon kotiväelle vierailusta! Leo on särmä mies, josta pidetään hyvin hyvää huolta:) Todella paljon on tässäkin pojassa Legon näköä…

Väinön vuoro

Oli tosiaan pitkästä aikaa Väinön (SC’s Trouble-O-Seven) vuoro olla linssilude – ja hienostihan sekin homma herralta sujui. Muksuilla ikää nyt siis karvan vaille 2 vuotta – Väinöllä riittää noita jalkoja, mutta onneksi myös massaa ja lihaksia alkaa hiljalleen kertyä tuohon komistukseen:)

Vauhti studiossa oli samanlaista kuin äidillään:) Väinö on aika taitava ja kuuliainen agilityn alkaja ja yhteistyö pappan kanssa sujuu agitreeneissä hienosti.

Ja lopuksi vielä kaunis yhteispotretti Rasmus-veljen kanssa. Komeita poikia!

Totti ROP

Jihuu, sieltä se tuli – Totin toinen serti nimittäin! S-Type kotiväkensä kanssa käväisi lauantaina Keuruulla, jossa tuomari Päivi Aaltonen piti herrasta kovin ja antoi tälle sertin lisäksi Rotunsa Paras-tittelin. Mieletöntä – nyt jo kaksi Legon poikaa odottelee vain sitä ‘täysikäisyyttä’ päästäkseen taistelemaan viimeisestä sertistä ja FI MVA-tittelistä:) Tässä kuva tyylikkäästä roppipojasta pokaaliensa kanssa:

Kovin runsaalta ei tämä Legon toinen pentue sitten näytäkään:/ Viime viikon ultrassa näkyi nimittäin vain yksi pieni sydänääni kohdussa. Tulevana torstaina otetaan uusinta ja toivotaan, että löytyisi toinenkin ‘sankari’, jota odotella. Legon ruokahalu on pohjaton ja suurta nälänhätää ennakoiva ‘kutka’ iskee Simpulle monta kertaa päivässä nykyään. Joko se yksi tulokas on siis suursyömäri tai sitten Lego käyttää tilaisuutta ja meitä hyväkseen 6-0. Veikkaamme jälkimmäistä:) No, täällähän sitä siis hyvähermoiset vaan odottelevat ja seuraavat sivusilmällä aikaisemman nuorison edesottamuksia. Tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus tavata pitkästä aikaa myös Leo – ja Väinökin on luvannut poiketa kylässä. Kivaa, saadaan taas päivitystä kuvagalleriaan ja päästään hiplaamaan herroja ihan livenä. Haittaakse?

Winter Dog Show

Nyt on taas perinteinen paikallisnäyttely suoritettu – ja aika hienoin tuloksin! Brittituomari David Shields oli houkutellut paikalle ennätysmäärän parsoneita – 47 ilmoitettua koiraa! ‘Meikäläisiä’ oli ilmoitettu mittelöihin mukaan neljä, mutta harmittavaisesti Diesel joutui jäämään kotiin nenäpunkkiepäilyn takia. Herralle lienee kuitenkin tiedossa vielä muutama näytön paikka tulevaisuudessa, joten eipä tätä pentuluokan missaamista sen enempää kannata surra!

Pojista nuorten luokassa esiintyi Väinö saaden hienon ERIn ja sijoituksen kakkospallille luokassaan. Tässä Väinön silmiä hivelevää liikuntaa:

We so like – ja ainahan sitä saa omistaan tykätä:) Tässä Väinön mallikasta tönötystä:

Ja ihan fiilistelyn vuoksi vielä yksi liikekuva…

Topi oli avoimessa luokassa myös upeasti ERIn arvoisesti. Pöytätreenin tulokset näkyivät ja Riemumaisteri olisi varmasti esitellyt pöydällä pidempäänkin taitojaan ja hienoja kulmauksiaan:

Topin sijoitus avoimen luokan toinen ja SA. PU-kehässä ei tullut sijoitusta, mutta oli tämä vaan aivan mahtavan hyvään saumaan osunut treenin paikka Topille! Tässä Topin hienoa liikuntaa:

Nartuissa sitten Lupe Katjan esittämänä pärjäsikin kerrassaan upeasti! Lupe sai ERIn, avoimen luokan luokkavoiton SA:lla ja sijoittui PN-kehässä kolmanneksi saaden vara-sertin ja vara-cacibin! Hienosti vedetty Katja ja Lupe!

Itsellä oli leppoisat oltavat kehän laidalla luettelon ja kameran kanssa. Oli mukavaa nähdä tuttuja ja katsella kaikessa rauhassa tätä maamme laajaa parsontarjontaa:) ROP-koiran tittelin nappasi aivan upeasti Kinon poika Olpesa AS Amilo aka Milou! Onnea vielä isosti Annelle!

Seuraavaksi raportoitavaa mitä luultavimmin viikon päästä maanantaina, jolloin olemme iltapäivällä käyneet Legon kanssa ultrassa:) Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Onnelliset kasvattajat Elina ja Marko

Dieselin debyytti

Pieni herra Diesel debytoi tänään Lohjan pentunäyttelyssä saavuttaen hienon ROP-pentu-tittelin ja ihanan tyttömäisen ruusukkeen:) Dieselin ohjaksissa oli Miloun mamma Anne – ja yhteistyö toimi noilla kahdella hienosti. Kiitos Annelle esittämisestä ja Helille ja Janille treenistä, jonka hedelmistä me muut saamme nauttia.

Voittajan on helppo hymyillä:)

Lego on toivottavasti ‘pieniin päin’. Ultraan mennään loppukuusta ja maaliskuun alussa nähdään, saammeko iloksemme pieniä Le-Dee’s-pentusia. Kovin niille olisi tilausta, joten nyt vaan kädet kyynerpäitä myöten ristiin, että kaikki onnistuu parhain päin. Muuten täällä Muumitalossa elämä on ollut hyvin ‘hornya’ – kolme juoksuista narttua kun etsii toisistaan viihdykettä, niin on ollut välillä pakko jakaa rankkareita. Hormoneista huolimatta hyvin on kolmikko asettunut saman katon alle, eikä mitään sanomista ole ollut kellään. Ainoastaan tuo kaverin seksuaalinen ahdistelu on välillä tuonut pelikiellon tullessaan:)

Cheers to 2012!

As the New Year unfolds…
hope it brings new joys,
beautiful moments and surprises for you,
to cherish forever!

Taas on vuosi elämää viuhahtanut – aika siivillä sitä mennään – välillä ylös ja välillä kovaa vauhtia alas:) Vuoden 2011 ehdottomia nousuja on ollut mahdollisuus seurata Legon pentujen kasvua ja kehitystä – välillä onnen kyyneleet silmäkulmissa, välillä sydän huolesta nutturalla. Aivan mahtavia kersojahan niistä on tullut – ja mikä tärkeintä, jokainen niistä on mitä ilmeisimmin omistajalleen hyvin rakas. Niiden kanssa on jo hienosti kettuiltu, mejäilty, näytelty, tokoiltu ja agiliidelty. Suuret kiitokset jokaiseen SC-pennun kotiin kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä!

Oman lauman kesken tuota kiitorataa on vedetty päästä päähän erilaisin tunnelmin. Ollaan mm.  selvästi selätetty Legon haimaongelmat ja uskaltauduttu heittäytyä uusiin pentusuunnitelmiin. Maaliskuun alkupäivinä sitten toivottavasti nähdään, mitä nämä suunnitelmat tuovat tullessaan:) Toiveena olisi tietysti ainakin yksi hieno tyttö, jonka laittaisimme sijoitukseen hyvään harrastavaan ja parsoneihin tottuneeseen kotiin.

Hieroja on saanut kuukausien saatossa jo hieman joustavuutta Kinoon – tuohon Pattismurffiimme – vaikka oikea puoli sillä tulee varmasti aina olemaan niin jumissa, että sen liikunta tuskin koskaan korjaantuu normaaliksi. Kinon mielestä tosi mies kyllä pärjää kolmellakin jalalla, joten nou hätä!

Diesel on tuonut laumaamme oman uuden hauskan lisänsä – ja samalla taas uusia ihania ihmisiä ystäväpiiriimme. Jännityksellä odotamme mitä tuosta viilipytystä kasvaa! Yhtä jalkaahan se on toistaiseksi, mutta jahka saa hieman lihasta ympärilleen, lienee siinä aika sopusuhtainen ja tervepäinen kaveri.

Suurin syöksylasku tunnetasolla oli Solon kuulotestin tulos – vaikka olimmekin osanneet odottaa huonoja uutisia. Tuon tosiasian kanssa on kuitenkin totuttu elämään ja kuinka ollakaan se on selittänyt hurjan paljon Solon käytöksen ihania erityispiirteitä. Nyt yleisin letkautus sille onkin: -Ymmärräks? Vai eks sä kuule? Ken tietää kummasta on kyse, mutta se tulee kaikkine viehättävine ominaisuuksine olemaan aina meidän rakas Ruuhkatukka. Kuulolla tai ilman. Solo on Nemon ‘PARSONal trainer’ – varsinainen taistelupari Dempsey & Makepeace. Tanner tömisee, kun tuo kaksikko mittelee voimiaan ja nopeuksiaan. Aivan luodut ovat toisilleen ja niin ihanan tasaväkiset!

Babysteps tässä mennään kaikkien suunnitelmien ja toiveiden kanssa – ja otetaan kiitollisuudella vastaan kaikki se, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Menestyksekästä vuotta 2012 kaikille!

Merry Christmas

Odottavan aika on pitkä

Tällä kertaa odottavan aika tuntuu vieläkin pidemmältä, kun polvi ei ole vielä ihan täydessä iskussa ja pitkistä lenkeistä voi siis vain haaveilla. Ja mitä tässä sitten odotetaan niin kovin? Montakin asiaa Solo aloitti eilen juoksunsa, joten seuraavaksi odotetaan sitten Legon juoksun alkua. Toinen asia, mitä odotetaan, on takapihan jäätyminen. 16 tassun peseminen useaan otteeseen ulkoilujen jälkeen on aika väsyttävää hommaa – varsinkin kun tuo rakas Ruuhkatukka saa itsensä aina kattoon asti kuraiseksi. Taito sekin Itsestään tullu ja kauan ollu. Niih.

Mr Deekin jo odottelee…

Diesel 7kk

Kirsin ja meidän yhteisprojekti Diesel kävi isäntäväkensä Helin ja Janin kanssa piipahtamassa. Kirsi kun sai herran trimmatta, niin kylläpä sieltä kuoriutuikin kaunis nuori mies. Kovin on jotain tuttua tuossa lookissa…

Pöydällä oloakin oli selvästi treenattu, sillä nyt sekä trimmaus, että poseeraus onnistuivat jo hienosti! Olette tehneet Heli ja Jani hienoa työtä!

Mitään ‘perusriekkujaa’ ei tästä pojasta näköjään sitten tulekaan, sillä lelumaku oli hyvin valikoiva ja sellaista tyypillistä ‘kahvaedelläkurviinkuinkurviin-parsonia’ ei tässä kaverissa ollut karvan vertaa.

Niih, tälleen mä tönötän.